Varsinais-Suomen Föli

Tunnin junaan koko Varsinais-Suomi 11.9.2019

Hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan eilinen päätös käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön perustamiseksi on hyvä uutinen.

Nyt on pidettävä myös huolto maakunnan jatkoyhyeyksistä: Turun asemalta paikallisjunat ja kumipyöräliikenne mukaan Tunnin juna -suunnitteluun.

Tavoitteena on oltava koko maakunnan kattava Föli (liikennejärjestelmä). Esimerkiksi sopii Mynämäki – Uki -rata, jonka sähköistäminen on valmistumassa ja joka mahdollistaa nopealla aikataululla henkilöliikenteen aloittamisen.

Myös Turun lentokenttä ja satama tulisi saada tiiviimmin koko maakunnan yhteyteen. Tämä tapahtuu kehittämällä olemassa olevia raideyhteyksiä ja rakentamalla pieni palanen lisää raidetta Turun satamaan sekä lentokentälle. Kumipyörillä kulkeva bussiliikenne on helppo saada tukemaan tätä kaikkea.

Sataman ja lentokentän kytkös hyödyttäisi paitsi kaikkia maakunnan yrityksiä myös työmatkaliikennettä seutukaupunkien ja Turun välillä. Loimaa, Salo ja Uusikaupunki olisivat kolmen vartin etäisyydellä lentokentästä.

Varsinais-Suomen työssäkäyntialueen kehittäminen hyödyntämällä jo olemassa olevia ratayhteyksiä yhdessä kumipyöräliikenteen kanssa toisi maakunnan reunakunnat tiiviimmin mukaan maakuntakokonaisuuteen ja talousalueemme vahvistuisi.

Kiinteistöjen arvo nousisi laajemmalla alueella samalla kun uusiutuvan energian ja hiilineutraaliuden toimenpiteitä voitaisiin markkinoida koko Itämeren alueella.

Salon uusi nousu nopeutuisi, kun yhteydet Uuteenkaupunkiin, satamaan ja Turun lentokentälle olisi hiottu yhteen. Loimaan vahvat yritykset voisivat valita Tampereen ja Helsinki-Vantaan lisäksi myös Turun suunnan.

Kiitos äänestäjilleni

Suomi 15.4. 2019

Edessämme ovat hyvin vaikeat hallitusneuvottelut, ja ennustan etteivät perussuomalaiset mahdu tulevaan hallitukseen. Perussuomalaiset on nyt huomattavasti jyrkempi puolue kuin edellisen puheenjohtajansa aikana 2015, jolloin puolue nousi hallitukseen.

Puolueen kannatus nousi vaaleja edeltävinä kuukausina. Talvella seksuaalirikossyytökset kohdistuivat maahanmuuttajamiehiin. Se sai mediassa paljon huomiota. Lisäksi perussuomalaiset pitävät ilmastopolitiikkaa eliitin politiikkana, joka on haitaksi työläisille.

Perussuomalaisten kannatuksesta 80 prosenttia tulee miehiltä. Tämä vie kannatusta esimerkiksi sosiaalidemokraateilta, joiden niukka voitto perustuu taasen protestiin Sipilän hallituksen tehtyä talouskuripolitiikkaa vastaan. Rinne on luvannut lopettaa edellisen hallituksen tekemät leikkaukset palkkoihin ja työolojen heikentämisen.

Keskustan tilanne hakee allegoriaan Leijona-Naisten hylätystä maalista ja menetetystä MM-kullasta: Populistinen faktantarkistus vei kovan työn ja vastuunkannon kultamitallit. Keskusta oli ainoa vaalien paikkatappion kärsinyt puolue.

Tämä vaaleja seuraava äänestävä ”yleisö” heräsi tänä aamuna Suomeen, jossa vallalla on väärien mielikuvien politiikka. Keskustan tulevaisuus on nyt sen omissa käsissä ja uusien johtajien valinta on välttämätöntä. Erityisesti siksi, että Juha Sipilä on kertunut olevansa tulos tai ulos -poliitikko. Historaan Juha Sipilä jää vastuullisena, ei-populisti pääministerinä.

Olen huolissani seuraavista ministereistä, Rinne noussee pääministeriksi. Edessä on Eurovaalit eikä ilmastonmuutoskaan ole minnekään poistunut. Suomalainen maatalous on hyvin heikossa tilassa ja uudet ikäluokat pienenevät samalla kun suuret ikäluokat tarvitsevat lisää huolta ja hoivaa. Lisäksi tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa ja suvaitsevuutta. Suomi on sekaisin tämän vaalituloksen myötä.

Pekka Myllymäki 15.4. 2019 vaalien jälkeisenä aamuna

Tulokset – Pekka Myllymäki

2 355(−900)
1 160
1 195 
0,9%
Kunta Ääniä Osuus
1 Mynämäki 629 14,3%
2 Laitila 281 6,6%
3 Vehmaa 86 6,3%
4 Taivassalo 56 5,8%
5 Nousiainen 117 4,4%
6 Kustavi 20 3,2%
7 Masku 150 2,8%
8 Pyhäranta 28 2,4%
9 Uusikaupunki 193 2,2%
10 Rusko 47 1,3%
11 Marttila 13 1,1%
12 Naantali 102 0,9%
13 Raisio 114 0,8%
14 Pöytyä 31 0,7%
15 Koski Tl 9 0,7%
16 Lieto 48 0,4%
17 Salo 115 0,4%
18 Aura 9 0,4%
19 Kemiönsaari 11 0,3%
20 Sauvo 6 0,3%
21 Oripää 2 0,3%
22 Loimaa 21 0,2%
23 Paimio 15 0,2%
24 Kaarina 37 0,2%
25 Parainen 22 0,2%
26 Turku 190 0,2%
27 Somero 3 0,1%

Suomi on nähtävä kokonaisuutena

 

Aluetutkija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä ennustaa, että vuonna 2040 vain pääkaupunkiseutu sekä Turun ja Tampereen seudut onnistuvat kasvattamaan väkimääräänsä. Helmikuun lopulla julkaistussa selvityksessä arvioinnin pohjana ovat kuolleisuus, syntyvyys, maan sisäinen muuttoliike sekä maahanmuutto. Näkökulma aluekehitykseen on kapean tarkoitushakuinen.

Miksi ilmastonmuutoksen torjuntaa, Helsingin kivihiilen käyttöä, Tampereen maakaasuriippuvuutta tai kaupunkiympäristön meluisuutta, asfaltin sekä betonin huonoa soveltumista päiväkoti-ikäisille ei ole otettu huomioon?  Miksi maaseutuasumisen vahvuudet on unohdettu? Onko syynä  ilmiselvä jääviys, koska MDI:n saamat toimeksiannot ovat lähes poikkeuksetta olleet Suomen suurimpien kaupunkien itsensä antamia? Missä ovat valtion, maakuntien ja kuntien viranhaltijoiden tekemät  syvähenkiset aluekehityserittelyt? Missä ovat poliitikkojen näkemykset? Kuka suunnittelee Suomen kunta- ja aluerakennetta ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta? Miksi  aluehityksen periaatteita linjataan konsulttiyrityksissä? Miksi ajattelu on ulkoistettu yhden tempun taikureille?

Maaseudulla asumisen yhteisöllisyys ja luontosuhde tarjoavat uskottavan, kaupunkiasumista täydentävän vaihtoehdon. Maaseutu on nostettava kestävän elinvoimapolitiikan tasaveroiseksi osaksi, jotta esimerkiksi puurakentaminen, uusiutuvat energiamuodot ja lähiruoka oivalletaan maaseutua ja kaupunkeja yhdistäviksi kansallisen kilpailukyvyn tekijöiksi. Nykyisen keskittävän katsannon tilalle tarvitaan monipuolistuvan aluekehityksen näkymä, joka korostaa kaikkien paikallisyhteisöjen oikeutta kehittyä omista lähtökohdistaan. Tähän tärkeästi liittyvien hajautetun työn mahdollisuuksien oivaltaminen on meillä edelleen lähtökuopissaan.

Maapallomme ruokatuotanto on yhä vahvasti riippuvainen öljyn, kivihiilen ja maakaasun hyödyntämisestä sekä keinokastelusta. Tulevaisuuden voittajiin kuuluvat ne maat, jotka kykenevät kestävään bio- ja maataloustuotantoon, vahvaan maaseutu- ja kaupunkipolitiikkaan sekä niiden vaatimien teknologioiden luomiseen. Suomella on riittävästi resursseja tuon kaiken toteuttamiseen. Tällä hetkellä elämme velaksi tuleville sukupolville. Vielä on kuitenkin mahdollisuus tehdä tulevaisuustalletus: nostetaan maaseutu osaksi ratkaisua ja nähdään Suomi monipuolisten paikallisyheisöjen maana, jossa monimuotoiset maaseutuyhteisöt ja kaikenkokoiset kaupungit vahvistavat toisiaan.

Hannu Katajamäki, Aluetieteen emeritusprofessori

Pekka Myllymäki, Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja (kesk)

12.3.2019

Kumipyörän ja raideliikenteen yhdistelmä on maaseudun vaihtoehto kaupungistumiselle

 

Kohteen Varsinais-Suomi kartta

Kuluneella viikolla (vko 5) maanantaina TV1 A-studiossa aiheena oli ilmastonmuutos ja autoilun tulevaisuus. Vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit ovat tuon ohjelman mukaan ilmoittaneet kannattavansa bensiini- ja dieselmoottoreiden käyttökieltoa.

Turun Sanomat haastatteli maanantain (28.1.2019) lehdessään AKT:n edustajaa liiton Turun paikallisosastosta. Tämä puheenjohtaja arvioi, että paikallisjunille ei ole tarvetta. Hänen ajatuksensa oli tiivistäen se, että junaliikennekokeilu söisi linja-autoliikenteen asiakkaat.

Kun asuinpaikka valitaan Turun ulkopuolelta, on luontevaa käyttää omaa autoa. Asumisen ja liikkumisen vapaus on osa suomalaista elämänmuotoa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on tärkeää, että nykyiset bensiini- ja dieselautot siirtyvät asteittain käyttämään etanolia, biodieseliä tai sähköä kulkuvoimanaan.

Sen sijaan olemassa olevat raideyhteydet ja nykyinen kumipyörällä tapahtuva joukkoliikenne on suunniteltava toimimaan paremmin yhteen, ei kilpailemaan keskenään. Linja-autoa pienemmällä kalustolla voidaan syöttää raideliikenteen seisakkeita. Bussien energiaksi sopii Ruotsin Uppsalan käytössä olevan liikennejärjestelmän tapaan biokaasu.

Nämä pikkubussivuorot voisivat jatkaa tarkkaan suunniteltua ajoreittiään sitten seisakkeelta radanvarsikuntien asiointiliikenteenä. Koulumatkat ja eläkeläisten kauppareissut helpottuisivat. Tällainen järjestely toisi uusia asukkaita maaseudulle. Ja jos joku haluaisi välttää pysäköintituskan ja ruuhkassa jonottamisen omalla autolla, olisi sekin halpaa ja helppoa pysäköimällä se oma auto radan varteen, ei Turun ruuhkiin.

Autoilu tuottaa kahdeksan prosenttia maailman CO2 -päästöistä. Maailman kaupunkien pinta-ala on vain kaksi prosenttia (2) pallomme pinta-alasta, mutta ne tuottavat 80 prosenttia CO2 päästöistä. Rakentaminen, energian- ja ruoantuotanto ovat asioita, jotka ratkaisevat ilmastonmuutoksen torjunnan onnistumisen.

Maaseudun valttikortit ovat talokohtaiset, uusiutuvat energiaratkaisut ja lähiruoka. Metsät ovat tehokas hiilinielu ja esimerkiksi hehtaarin sokerijuurikas kerää hiiltä sitoessaan nettoarvoltaan 40000 km autoilun energian. Kaupungit eivät pysty kestävästi tuottamaan autojen biopolttoaineita sekä sähköä tai kuluttamaansa ruokaa.

Hyvin ketjutettu ja kansalaisten hyväksymä julkinen liikenne tukee niin keskuskaupunki Turun kuin Varsinais-Suomen kuntien kasvua, mutta nykyistä ilmastoystävällisemmin. Omasta autosta ei tarvitse luopua, vaikka liikkuminen automatisoituu ja ketjuuntuu. Maaseudun kylä tai oma tontti on hyvä ja kestävä valinta. Kaikki eivät halua asua tiiviissä kaupungissa ja tähän maaseudulla kumipyörän ja raideliikenteen yhdistelmä tarjoaa vaihtoehdon. Tartutaan siihen ja pidetään huolta koko Varsinais-Suomen kestävästä kasvusta.

ILMASTONMUUTOS ON TORJUTTAVISSA

Kansainvälisen ilmastokokouksen lokakuun 2018 erikoisraportin mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöt on saatava nopeaan laskuun. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti uudenvuodenpuheessaan esille ilmastonmuutoksen ja korosti sen olevan todellinen uhka, ei mielipidekysymys.

Vakka-Suomen Sanomien levikkialueella Uusikaupunki ja Mynämäki ovat jo kymmenen vuoden ajan olleet Suomen eturivin ilmastokuntia Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa (HINKU). Myöhemmin myös Masku ja Laitila ovat ottaneet kopin ja lähteneet mukaan HINKU-kuntien verkostoon. Nämä kunnat ovat osoittaneet, että energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla voidaan saada aikaan myös taloudellisia säästöjä, jotka keventävät kunnan painetta nostaa veroja.

Ilmastotoimenpiteet näkyvät jo nyt kuntalaisten arjessa. Maskussa kunnantalon ja Mynämäessä päiväkodin katolle on asennettu aurinkopaneelit. Laitila on rohkeasti lähtenyt kaavoittamaan puukerrostaloaluetta ja Uudessakaupungissa on kaukolämmössä siirrytty bioenergiaan.

HINKU-kunnat ovatkin puhtaiden energiajärjestelmien käytössä edelläkävijöitä Suomessa. Asukaslukuun suhteutettuna aurinkosähköjärjestelmiä niissä on kolminkertainen määrä muuhun Suomeen verrattuna.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ruoan, metsien ja maanviljelijän rooli on tärkeä. Karjanlannan oikealla levitystavalla on merkitystä ravinteiden luontaiselle kierrolle, maan rakenteelle ja hiilensidonnalle. Metsiemme puumäärä on ollut pitkään kasvussa. Euroopan unionin kolmen metsäisimmän maan, Espanjan, Ruotsin ja Suomen puusto – eli hiilivarasto – on metsätaloustoimien ansiosta kasvanut 1970-luvulta tähän päivään asti Espanjassa 34, Ruotsissa 39 ja Suomessa 68 prosenttia.

Jokin aika sitten Intian hallitus teki päätöksen, jossa sen virallisena politiikkana on edistää erityisesti ruokaa tuottavien puiden istuttamista kaikille maatalousmaille, niin pelto- kuin laidunmaille. Intian virallisena tavoitteena on nyt istuttaa 10 miljardia ruokaa tai rehua tuottavaa puuta 200 miljoonan pelto- ja laidunmaahehtaarin alueelle, eli 50 puuta hehtaarille.

Kun Intian tavoite kestävän maatalouden mallista toteutuu, alkaa tuo jättivaltio vuosittain poistaa ilmakehästä noin kymmenesosan kaikesta ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista. Tämä tarkoittaa sitä, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan on mahdollinen.

Toimenpiteet niin Uudessakaupungissa, Mynämäessä, Espanjassa kuin Intiassa on suunnattava ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se tarkoittaa tutkimusta ja kehitystä uusiin ilmastoystävällisiin ratkaisuihin, kestävää rakentamista, liikkumista ja ruuantuotantoa. Se tarkoittaa myös meidän jokaisen arkipäivän valintoja.

Maapallolla on nyt runsaat seitsemän miljardia asukasta. Ne kunnat, valtiot ja yritykset, jotka onnistuvat luomaan tehokkaita, ilmastoystävällisiä toimintamalleja tai rakentavat uusia laitteita, saavat merkittävän etulyöntiaseman tulevassa kestävän talouden kasvussa.  Ilmastonmuutoksen torjunta voi tuottaa hyvinvointia ja työllisyyttä niille, jotka ymmärtävät ja osaavat osallistua yhteisen ongelman ratkaisuun.

Tärkeintä on kuitenkin maapallon säilyminen myös tuleville polville: Maailma ei ole vain meitä varten, se on jatkuvuutta varten.

 

Suomalaiset haluavat pitää koko maan asuttuna

Kesän aikana silmiin osuneet:

  1. Vuosi sitten  Helsingin kaupunginvaltuutettuna toimiva Diarra kertoi blogissaan suhteestaan maaseutuun. Hänen mukaansa ”ainoa syy muuttaa sinne metsään on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua”.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/577692-professori-vihreiden-diarra-ja-kokoomuksen-vapaavuori-ovat-aaripaita-tolkun

2.

2018 kesäkuussa YLE teetätti uutisköyhään heinäkuun loppuun tutkimuksen. Suomalaiset ymmärtävät maaseutua ja kaupunkia, tasapuolisesti.

Mitähän tuo helsinkiläisvaltuutettu ajattelee 80% suomalaisista? On vuoden verran ollut hiljaa, viisaasti.

https://yle.fi/uutiset/3-10313405

Kasitie kuntoon nyt, ei 12-vuoden päästä

Suomen velkaantuminen vähenee nopeasti ja maamme talouskasvu on saatu vihdoin vauhtiin. Lounais-Suomessa tuon positiivisen rakennemuutoksen painopiste on Turun länsipuolella, sillä myös Rauman alueen talous kukoistaa. Tavaraliikenne ja työvoima suuntautuvat niin Mayerin telakalle kuin Uudenkaupungin autotehtaalle. Maakuntamme pääteiden liikennemäärät ovat kasvussa, erityisesti 8-tien.

Mynämäelle, Nousiaisille, Maskulle ja Laitilalle tämä positiivinen rakennemuutos merkitsee tilaisuuksia elinvoiman lisäämiseen; uusia yrityksiä ja mahdollisuuksia saada väkiluku kasvuun. Mynämäen uudessa valtuustostrategissa tavoitellaan rohkeasti kasvua. Viikko sitten pidetyn yrittäjäseminaarin tunnelmat olivat hyvin positiiviset kunnan vuokra-asuntorakentamisen ja Mynämäen 8-tien varren kaavoituksen suhteen. Myös kunnan päivähoitoon on alkuvuodesta tullut ennätyksellisen paljon lapsia.

Kasvu tarvitsee hyvät liikenneyhteydet. Mynämäki ja Laitila olivat vielä kymmenen vuotta sitten liikenneverkkosuunnitelmassa nelikaistaisen moottoritien kuntia. Tuolloin kesken jäänyt moottoritien toteutus on nyt otettava uudelleen tarkasteluun. Parlamentaarinen työryhmä esittää (28.2.2018) loppuraportissaan, että tulevaisuudessa liikenneväylien kehittäminen tehdään 12-vuotisena valtakunnallisena liikennejärjestelmäsuunnitelmana.

Maankäytön ja palvelurakenteen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus liikenteeseen. Varsinais-Suomen liitto onkin käynnistänyt jatkuvan maakunnallisen liikennejärjestelmätyön. Siinä tarkistetaan, miten voimassa oleva liikennestrategia vastaa ilmastonmuutoksen vaatimuksiin ja maakuntauudistuksen sekä tulevan uuden liikennestrategian tavoitteisiin. Varsinais-Suomen tasolla tehtävä liikennejärjestelmätyö kokoaa yhteen maankäytön ja liikenteen suunnittelua yhteistyössä seutukuntien sekä kuntien kanssa. Lapsiperheet suosivat kuntia, joissa on tarjolla puhdas luonto, päivähoito ja koulut sekä harrastusmahdollisuudet. Hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet ovat itsestäänselvyys.

Junaliikenteelle liikenne- ja viestintäministeriö laatii alueellisen selvityksen, jonka yhteydessä Varsinais-Suomen liitto päivittää omaa paikallisjunaliikenteen selvitystään. Alueellisen junaliikenteen kehittäminen tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen myötä. Turun ja Uudenkaupungin välisen radan henkilöliikenteen aloittaminen on perusteltua, sillä radan sähköistämispäätös on jo tehty. Tunnin juna -hanke etenee vauhdilla, samoin Saku Koivun ja kumppanien Turun aseman elämyskeskushanke. Esimerkiksi Mynämäki on kaavoituksen osalta jo valmistautunut radan henkilöliikenteen aloittamiseen. Nyt on oikea hetki varmistaa Vakka-Suomen suunnan henkilöjunaliikenteen kytkeminen Turun ja sen naapurikuntien julkisen liikenteen järjestelmään.

Turun ja Porin välinen osuus valtatiestä 8 on merkittävä tavaraliikenneväylä Lounais-Suomessa. Tieosuuden painoarvoa nostavat sen varrella sijaitsevat viisi satamaa. Tuo yhteysväli on toteutettava nelikaistaisena moottoritienä. Uudenkaupungin radan sähköistys ja avaaminen henkilöliikenteelle on tarpeellinen koko maakunnan työn ja työvoiman kohtaamiselle sekä liikkumiselle yleensä. Nämä hankkeet on saatava liikkeelle nyt, ei 12-vuoden päästä.