Kirjoittajan arkistot: pekka

Suomi on nähtävä kokonaisuutena

 

Aluetutkija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä ennustaa, että vuonna 2040 vain pääkaupunkiseutu sekä Turun ja Tampereen seudut onnistuvat kasvattamaan väkimääräänsä. Helmikuun lopulla julkaistussa selvityksessä arvioinnin pohjana ovat kuolleisuus, syntyvyys, maan sisäinen muuttoliike sekä maahanmuutto. Näkökulma aluekehitykseen on kapean tarkoitushakuinen.

Miksi ilmastonmuutoksen torjuntaa, Helsingin kivihiilen käyttöä, Tampereen maakaasuriippuvuutta tai kaupunkiympäristön meluisuutta, asfaltin sekä betonin huonoa soveltumista päiväkoti-ikäisille ei ole otettu huomioon?  Miksi maaseutuasumisen vahvuudet on unohdettu? Onko syynä  ilmiselvä jääviys, koska MDI:n saamat toimeksiannot ovat lähes poikkeuksetta olleet Suomen suurimpien kaupunkien itsensä antamia? Missä ovat valtion, maakuntien ja kuntien viranhaltijoiden tekemät  syvähenkiset aluekehityserittelyt? Missä ovat poliitikkojen näkemykset? Kuka suunnittelee Suomen kunta- ja aluerakennetta ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta? Miksi  aluehityksen periaatteita linjataan konsulttiyrityksissä? Miksi ajattelu on ulkoistettu yhden tempun taikureille?

Maaseudulla asumisen yhteisöllisyys ja luontosuhde tarjoavat uskottavan, kaupunkiasumista täydentävän vaihtoehdon. Maaseutu on nostettava kestävän elinvoimapolitiikan tasaveroiseksi osaksi, jotta esimerkiksi puurakentaminen, uusiutuvat energiamuodot ja lähiruoka oivalletaan maaseutua ja kaupunkeja yhdistäviksi kansallisen kilpailukyvyn tekijöiksi. Nykyisen keskittävän katsannon tilalle tarvitaan monipuolistuvan aluekehityksen näkymä, joka korostaa kaikkien paikallisyhteisöjen oikeutta kehittyä omista lähtökohdistaan. Tähän tärkeästi liittyvien hajautetun työn mahdollisuuksien oivaltaminen on meillä edelleen lähtökuopissaan.

Maapallomme ruokatuotanto on yhä vahvasti riippuvainen öljyn, kivihiilen ja maakaasun hyödyntämisestä sekä keinokastelusta. Tulevaisuuden voittajiin kuuluvat ne maat, jotka kykenevät kestävään bio- ja maataloustuotantoon, vahvaan maaseutu- ja kaupunkipolitiikkaan sekä niiden vaatimien teknologioiden luomiseen. Suomella on riittävästi resursseja tuon kaiken toteuttamiseen. Tällä hetkellä elämme velaksi tuleville sukupolville. Vielä on kuitenkin mahdollisuus tehdä tulevaisuustalletus: nostetaan maaseutu osaksi ratkaisua ja nähdään Suomi monipuolisten paikallisyheisöjen maana, jossa monimuotoiset maaseutuyhteisöt ja kaikenkokoiset kaupungit vahvistavat toisiaan.

Hannu Katajamäki, Aluetieteen emeritusprofessori

Pekka Myllymäki, Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja (kesk)

12.3.2019

Kumipyörän ja raideliikenteen yhdistelmä on maaseudun vaihtoehto kaupungistumiselle

 

Kohteen Varsinais-Suomi kartta

Kuluneella viikolla (vko 5) maanantaina TV1 A-studiossa aiheena oli ilmastonmuutos ja autoilun tulevaisuus. Vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit ovat tuon ohjelman mukaan ilmoittaneet kannattavansa bensiini- ja dieselmoottoreiden käyttökieltoa.

Turun Sanomat haastatteli maanantain (28.1.2019) lehdessään AKT:n edustajaa liiton Turun paikallisosastosta. Tämä puheenjohtaja arvioi, että paikallisjunille ei ole tarvetta. Hänen ajatuksensa oli tiivistäen se, että junaliikennekokeilu söisi linja-autoliikenteen asiakkaat.

Kun asuinpaikka valitaan Turun ulkopuolelta, on luontevaa käyttää omaa autoa. Asumisen ja liikkumisen vapaus on osa suomalaista elämänmuotoa. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on tärkeää, että nykyiset bensiini- ja dieselautot siirtyvät asteittain käyttämään etanolia, biodieseliä tai sähköä kulkuvoimanaan.

Sen sijaan olemassa olevat raideyhteydet ja nykyinen kumipyörällä tapahtuva joukkoliikenne on suunniteltava toimimaan paremmin yhteen, ei kilpailemaan keskenään. Linja-autoa pienemmällä kalustolla voidaan syöttää raideliikenteen seisakkeita. Bussien energiaksi sopii Ruotsin Uppsalan käytössä olevan liikennejärjestelmän tapaan biokaasu.

Nämä pikkubussivuorot voisivat jatkaa tarkkaan suunniteltua ajoreittiään sitten seisakkeelta radanvarsikuntien asiointiliikenteenä. Koulumatkat ja eläkeläisten kauppareissut helpottuisivat. Tällainen järjestely toisi uusia asukkaita maaseudulle. Ja jos joku haluaisi välttää pysäköintituskan ja ruuhkassa jonottamisen omalla autolla, olisi sekin halpaa ja helppoa pysäköimällä se oma auto radan varteen, ei Turun ruuhkiin.

Autoilu tuottaa kahdeksan prosenttia maailman CO2 -päästöistä. Maailman kaupunkien pinta-ala on vain kaksi prosenttia (2) pallomme pinta-alasta, mutta ne tuottavat 80 prosenttia CO2 päästöistä. Rakentaminen, energian- ja ruoantuotanto ovat asioita, jotka ratkaisevat ilmastonmuutoksen torjunnan onnistumisen.

Maaseudun valttikortit ovat talokohtaiset, uusiutuvat energiaratkaisut ja lähiruoka. Metsät ovat tehokas hiilinielu ja esimerkiksi hehtaarin sokerijuurikas kerää hiiltä sitoessaan nettoarvoltaan 40000 km autoilun energian. Kaupungit eivät pysty kestävästi tuottamaan autojen biopolttoaineita sekä sähköä tai kuluttamaansa ruokaa.

Hyvin ketjutettu ja kansalaisten hyväksymä julkinen liikenne tukee niin keskuskaupunki Turun kuin Varsinais-Suomen kuntien kasvua, mutta nykyistä ilmastoystävällisemmin. Omasta autosta ei tarvitse luopua, vaikka liikkuminen automatisoituu ja ketjuuntuu. Maaseudun kylä tai oma tontti on hyvä ja kestävä valinta. Kaikki eivät halua asua tiiviissä kaupungissa ja tähän maaseudulla kumipyörän ja raideliikenteen yhdistelmä tarjoaa vaihtoehdon. Tartutaan siihen ja pidetään huolta koko Varsinais-Suomen kestävästä kasvusta.

ILMASTONMUUTOS ON TORJUTTAVISSA

Kansainvälisen ilmastokokouksen lokakuun 2018 erikoisraportin mukaan maailman kasvihuonekaasupäästöt on saatava nopeaan laskuun. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti uudenvuodenpuheessaan esille ilmastonmuutoksen ja korosti sen olevan todellinen uhka, ei mielipidekysymys.

Vakka-Suomen Sanomien levikkialueella Uusikaupunki ja Mynämäki ovat jo kymmenen vuoden ajan olleet Suomen eturivin ilmastokuntia Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa (HINKU). Myöhemmin myös Masku ja Laitila ovat ottaneet kopin ja lähteneet mukaan HINKU-kuntien verkostoon. Nämä kunnat ovat osoittaneet, että energiatehokkuudella ja uusiutuvalla energialla voidaan saada aikaan myös taloudellisia säästöjä, jotka keventävät kunnan painetta nostaa veroja.

Ilmastotoimenpiteet näkyvät jo nyt kuntalaisten arjessa. Maskussa kunnantalon ja Mynämäessä päiväkodin katolle on asennettu aurinkopaneelit. Laitila on rohkeasti lähtenyt kaavoittamaan puukerrostaloaluetta ja Uudessakaupungissa on kaukolämmössä siirrytty bioenergiaan.

HINKU-kunnat ovatkin puhtaiden energiajärjestelmien käytössä edelläkävijöitä Suomessa. Asukaslukuun suhteutettuna aurinkosähköjärjestelmiä niissä on kolminkertainen määrä muuhun Suomeen verrattuna.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa ruoan, metsien ja maanviljelijän rooli on tärkeä. Karjanlannan oikealla levitystavalla on merkitystä ravinteiden luontaiselle kierrolle, maan rakenteelle ja hiilensidonnalle. Metsiemme puumäärä on ollut pitkään kasvussa. Euroopan unionin kolmen metsäisimmän maan, Espanjan, Ruotsin ja Suomen puusto – eli hiilivarasto – on metsätaloustoimien ansiosta kasvanut 1970-luvulta tähän päivään asti Espanjassa 34, Ruotsissa 39 ja Suomessa 68 prosenttia.

Jokin aika sitten Intian hallitus teki päätöksen, jossa sen virallisena politiikkana on edistää erityisesti ruokaa tuottavien puiden istuttamista kaikille maatalousmaille, niin pelto- kuin laidunmaille. Intian virallisena tavoitteena on nyt istuttaa 10 miljardia ruokaa tai rehua tuottavaa puuta 200 miljoonan pelto- ja laidunmaahehtaarin alueelle, eli 50 puuta hehtaarille.

Kun Intian tavoite kestävän maatalouden mallista toteutuu, alkaa tuo jättivaltio vuosittain poistaa ilmakehästä noin kymmenesosan kaikesta ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista. Tämä tarkoittaa sitä, että taistelu ilmastonmuutosta vastaan on mahdollinen.

Toimenpiteet niin Uudessakaupungissa, Mynämäessä, Espanjassa kuin Intiassa on suunnattava ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se tarkoittaa tutkimusta ja kehitystä uusiin ilmastoystävällisiin ratkaisuihin, kestävää rakentamista, liikkumista ja ruuantuotantoa. Se tarkoittaa myös meidän jokaisen arkipäivän valintoja.

Maapallolla on nyt runsaat seitsemän miljardia asukasta. Ne kunnat, valtiot ja yritykset, jotka onnistuvat luomaan tehokkaita, ilmastoystävällisiä toimintamalleja tai rakentavat uusia laitteita, saavat merkittävän etulyöntiaseman tulevassa kestävän talouden kasvussa.  Ilmastonmuutoksen torjunta voi tuottaa hyvinvointia ja työllisyyttä niille, jotka ymmärtävät ja osaavat osallistua yhteisen ongelman ratkaisuun.

Tärkeintä on kuitenkin maapallon säilyminen myös tuleville polville: Maailma ei ole vain meitä varten, se on jatkuvuutta varten.

 

Suomalaiset haluavat pitää koko maan asuttuna

Kesän aikana silmiin osuneet:

  1. Vuosi sitten  Helsingin kaupunginvaltuutettuna toimiva Diarra kertoi blogissaan suhteestaan maaseutuun. Hänen mukaansa ”ainoa syy muuttaa sinne metsään on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua”.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/577692-professori-vihreiden-diarra-ja-kokoomuksen-vapaavuori-ovat-aaripaita-tolkun

2.

2018 kesäkuussa YLE teetätti uutisköyhään heinäkuun loppuun tutkimuksen. Suomalaiset ymmärtävät maaseutua ja kaupunkia, tasapuolisesti.

Mitähän tuo helsinkiläisvaltuutettu ajattelee 80% suomalaisista? On vuoden verran ollut hiljaa, viisaasti.

https://yle.fi/uutiset/3-10313405

Kasitie kuntoon nyt, ei 12-vuoden päästä

Suomen velkaantuminen vähenee nopeasti ja maamme talouskasvu on saatu vihdoin vauhtiin. Lounais-Suomessa tuon positiivisen rakennemuutoksen painopiste on Turun länsipuolella, sillä myös Rauman alueen talous kukoistaa. Tavaraliikenne ja työvoima suuntautuvat niin Mayerin telakalle kuin Uudenkaupungin autotehtaalle. Maakuntamme pääteiden liikennemäärät ovat kasvussa, erityisesti 8-tien.

Mynämäelle, Nousiaisille, Maskulle ja Laitilalle tämä positiivinen rakennemuutos merkitsee tilaisuuksia elinvoiman lisäämiseen; uusia yrityksiä ja mahdollisuuksia saada väkiluku kasvuun. Mynämäen uudessa valtuustostrategissa tavoitellaan rohkeasti kasvua. Viikko sitten pidetyn yrittäjäseminaarin tunnelmat olivat hyvin positiiviset kunnan vuokra-asuntorakentamisen ja Mynämäen 8-tien varren kaavoituksen suhteen. Myös kunnan päivähoitoon on alkuvuodesta tullut ennätyksellisen paljon lapsia.

Kasvu tarvitsee hyvät liikenneyhteydet. Mynämäki ja Laitila olivat vielä kymmenen vuotta sitten liikenneverkkosuunnitelmassa nelikaistaisen moottoritien kuntia. Tuolloin kesken jäänyt moottoritien toteutus on nyt otettava uudelleen tarkasteluun. Parlamentaarinen työryhmä esittää (28.2.2018) loppuraportissaan, että tulevaisuudessa liikenneväylien kehittäminen tehdään 12-vuotisena valtakunnallisena liikennejärjestelmäsuunnitelmana.

Maankäytön ja palvelurakenteen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus liikenteeseen. Varsinais-Suomen liitto onkin käynnistänyt jatkuvan maakunnallisen liikennejärjestelmätyön. Siinä tarkistetaan, miten voimassa oleva liikennestrategia vastaa ilmastonmuutoksen vaatimuksiin ja maakuntauudistuksen sekä tulevan uuden liikennestrategian tavoitteisiin. Varsinais-Suomen tasolla tehtävä liikennejärjestelmätyö kokoaa yhteen maankäytön ja liikenteen suunnittelua yhteistyössä seutukuntien sekä kuntien kanssa. Lapsiperheet suosivat kuntia, joissa on tarjolla puhdas luonto, päivähoito ja koulut sekä harrastusmahdollisuudet. Hyvät ja monipuoliset liikenneyhteydet ovat itsestäänselvyys.

Junaliikenteelle liikenne- ja viestintäministeriö laatii alueellisen selvityksen, jonka yhteydessä Varsinais-Suomen liitto päivittää omaa paikallisjunaliikenteen selvitystään. Alueellisen junaliikenteen kehittäminen tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen myötä. Turun ja Uudenkaupungin välisen radan henkilöliikenteen aloittaminen on perusteltua, sillä radan sähköistämispäätös on jo tehty. Tunnin juna -hanke etenee vauhdilla, samoin Saku Koivun ja kumppanien Turun aseman elämyskeskushanke. Esimerkiksi Mynämäki on kaavoituksen osalta jo valmistautunut radan henkilöliikenteen aloittamiseen. Nyt on oikea hetki varmistaa Vakka-Suomen suunnan henkilöjunaliikenteen kytkeminen Turun ja sen naapurikuntien julkisen liikenteen järjestelmään.

Turun ja Porin välinen osuus valtatiestä 8 on merkittävä tavaraliikenneväylä Lounais-Suomessa. Tieosuuden painoarvoa nostavat sen varrella sijaitsevat viisi satamaa. Tuo yhteysväli on toteutettava nelikaistaisena moottoritienä. Uudenkaupungin radan sähköistys ja avaaminen henkilöliikenteelle on tarpeellinen koko maakunnan työn ja työvoiman kohtaamiselle sekä liikkumiselle yleensä. Nämä hankkeet on saatava liikkeelle nyt, ei 12-vuoden päästä.

Uusi kunta ja liikunta

[YLE vaaligalleria Pekka]

Kevään kuntavaaleissa luodaan puitteet tulevalle ”uudelle kunnalle”, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy maakunnille vuoden 2019 alusta. Monissa arvioissa on ennakoitu uuden kunnan tehtävien keskittyvän koulutukseen, kaavoitukseen ja sen myötä kehittämiseen. Uudet valtuustot saavatkin ensi töikseen pohtia, minkälaiset strategiset linjaukset ja toimenpiteet oman kunnan kehittämiseksi valitaan.

Kotikunnan tärkeimpien tehtävien listaan on lisättävä kuntalaisten hyvinvointi ja huolenpito turvallisesta arjesta. Hyvään arkeen liittyy aktiivisuus, jossa liikunnalla on keskeinen tehtävä työkykyä ylläpitävänä, terveyttä edistävänä ja kuntouttavana toimintana.

Maailman terveysjärjestö on listannut passiivisen elämäntavan merkittäväksi tekijäksi ennenaikaisiin kuolemiin. Lounais-Suomen liikunta ja urheilu (LiikU) on laskenut, että liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Varsinais-Suomessa ovat 170 miljoonaa euroa vuodessa. Laskennallisesti tämä tarkoittaa, että  Mynämäen kokoisessa kunnassa menetetään liikkumattomuuden vuoksi noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Tuolla summalla rakentaisi kaksi kyläkoulua vuosittain.

Liikunnan edistäminen tulee nyt sisällyttää kuntien strategioihin ja uuden maakuntahallinnon SoTe -linjauksiin. Uusien valtuustojen ja niille esityksiä tekevien johtavien viranhaltijoiden on rohkeasti nostettava esiin liikunnan edistäminen kunnan ja maakunnan palveluissa. Liikunnan näkökulma tulee pitää mukana kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Päätöksissä ja toimenpiteissä pitää varmistaa liikkumisen helppous, vaivattomuus ja kannustavuus kuntalaisten arjessa.

Koulut ja päiväkodit ovat onnistuneesti ottaneet käyttöönsä uusia Liikkuvan koulun toimintamuotoja. Kasvatuksen ja koulutuksen arkeen on syytä jatkossakin panostaa, jotta tietokoneen äärelle kumartuminen ei olisi lapsen ainoa päivittäinen voimisteluliike. Myös sosiaali- ja terveyden huollon ammattilaiset kohtaavat työssään liian vähän liikkuvia kuntalaisia. Näissä asiakastilanteissa ammattilaisten tulisi ottaa liikkuminen puheeksi ja ohjata sekä neuvoa vähän liikkuvat liikunnallisen elämäntavan pariin. Varsinais-Suomesta löytyy jo nyt kuntia, joissa terveyskeskus voi ohjata terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan asiakkaan liikuntaneuvojan palveluihin. Kokeilussa on mukana Naantali, Mynämäki, Masku ja Nousiainen. Tätä palvelumuotoa kannattaa jatkossa edelleen kehittää ja monipuolistaa.

Perinteisesti on ajateltu, että kunnan keskeinen tehtävä liikunnan edistämisessä on tarjota hyvät puitteet eli riittävästi liikuntatiloja ja -alueita. Kuitenkin liikunnan pariin ja liikunnalliseen elämään ohjaaminen voi tapahtua monen eri viranomaisen tai palvelutoiminnan kautta. Paikalliset urheiluseurat ovat keskeisessä roolissa tuottamaan kilpaurheilun lisäksi myös matalan kynnyksen liikuntapalveluita. Seurojen harrastustoiminnan turvaaminen ja kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa on meidän kaikkien kuntalaisten etu.

Haluan tulevaisuudessa nähdä kotikuntani strategisena tavoitteena yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämisen sekä liikunnallisen elämäntavan tukemisen kaikilla palvelusektoreilla.

Uusi kunta on paitsi kasvatusta, kaavoitusta ja kehittämistä, myös liikuntaa.

 

Vetoamme: Tierahan kohdentaminen otettava uuteen harkintaan Mynämäessä

Vakka-Suomen Sanomien sivuilla on ollut kaksi lukijakirjoitusta koskien Mynämäen Yläneentien risteykseen suunniteltua z-liittymää (24. ja 27. tammikuuta).  Toisessa harjavaltalainen ammattiautoilija kertoo Huittisten huonoista kokemuksista vastaavassa risteysjärjestelyssä. Jälkimmäisessä Tapio Eeva toteaa, ettei Mynämäen kunta ole ”riittävästi painanut päälle viranomaisia”.

Vetoamme Liikennevirastoon, jotta se muuttaisi Vt8:n ja Yläneentien risteykseen suunnittelemansa porrastetun z-ratkaisun. Kysymyksessä on paitsi liikenneturvallisuus, myös Mynämäen maankäyttöön ja kasvuun vaikuttava asia. Mistä on pohjimmiltaan kyse ja miten tähän tilanteeseen on tultu?

Suuret tieverkon investointihankkeet etenevät valtakunnallisin päätöksin, niin suunnittelun kuin rakentamisenkin osalta. Näin on tapahtunut myös Kasitien kohdalla. Suunnittelurahoituksen kohdentamisesta päättää Liikennevirasto, ja rakentamispäätökset tekee eduskunta hyväksyessään hankkeet valtion talousarviosta rahoitettaviksi.

Vuonna 2011 Liikennevirasto laati uuden risteyssuunnitelman Yläneentien ja Kasitien risteykseen. Tätä ennen Vt8:n suunnitelmassa (TS 14.11.2008) oli ollut eritasoliittymä. Nyt Liikennevirasto esitti, että eritason toteutus siirtyisi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan.  Keväällä 2012 Jyrki Kataisen (kok) hallitus julkisti liikennepoliittinen selontekonsa, joka sisälsi Kasitien uudistamisen. Tässä Kataisen esityksessä aiempi VT8:lle varattu rahamäärä oli puolitettu alkuperäisestä 200 miljoonasta 100 miljoonaan euroon.

Mynämäen kunnanhallitus antoi Yläneentien risteyksestä lausuntonsa 21.5.2012 teknisen lautakunnan 9.5.2012 ehdotuksen mukaisesti.  Molempien toimielinten lausunnot olivat yksimieliset ja ilman huomautuksia Liikenneviraston suunnitelman sisältöön. Kuntalaisille nämä risteysehdotukset olivat 30 vuorokauden ajan nähtävillä 14.3 – 12.4.2012. Näiden kuulemisten ja kunnan lausunnon jälkeen lopulliset päätökset tehtiin kunnan ulkopuolella, liikennevirastossa ja eduskunnassa.

Tänään voidaan todeta, että Kasitien remontti Raisiosta Nousiaisiin on toteutunut 30 % budjetoitua halvemmalla hinnalla ja säästöön on kertynyt lähes 20 miljoonaa euroa käytettäväksi pienempien kohteiden toteuttamiseen. Turku-Pori -yhteysvälin loppuraportissa ja vaikutustentarkastelussa (Ramboll 2015) todetaan, että Mynämäen eritasoliittymän toteuttaminen olisi kyllä kiireellisten toimenpiteiden listalla, mutta toteuttamisen ajankohta siirretään vuoden 2025 jälkeiseen aikaan.

Mielestämme nyt ei tule odottaa, vaan olisi vielä kerran toimittava sen puolesta, että Liikennevirasto ja ELY avaisi keskustelut risteysasiasta Mynämäen kunnan kanssa. Viestimme on: tehdään säästyneillä moottoritierahoilla heti kunnon risteysjärjestelyt Mynämäkeen eikä edetä vuoden 2012 suunnitelmilla vaiheittain kohti vuotta 2025. Vielä on mahdollista tehdä järkevä ratkaisu, jolla heti parannetaan liikenneturvallisuutta ja maankäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tulemme ottamaan asian esille seuraavissa Mynämäen kunnanhallituksen kokouksissa.

Keskustalaiset valtuutetut Mynämäessä 31.1.2017

Pekka Myllymäki, Petteri Huuskonen, Päivi Maisila, Hanne Lassila, Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä, Marko Iltanen , Timo Jaakola ja Aarne Lehtonen