Suomi on nähtävä kokonaisuutena

 

Aluetutkija Timo Aro konsulttitoimisto MDI:stä ennustaa, että vuonna 2040 vain pääkaupunkiseutu sekä Turun ja Tampereen seudut onnistuvat kasvattamaan väkimääräänsä. Helmikuun lopulla julkaistussa selvityksessä arvioinnin pohjana ovat kuolleisuus, syntyvyys, maan sisäinen muuttoliike sekä maahanmuutto. Näkökulma aluekehitykseen on kapean tarkoitushakuinen.

Miksi ilmastonmuutoksen torjuntaa, Helsingin kivihiilen käyttöä, Tampereen maakaasuriippuvuutta tai kaupunkiympäristön meluisuutta, asfaltin sekä betonin huonoa soveltumista päiväkoti-ikäisille ei ole otettu huomioon?  Miksi maaseutuasumisen vahvuudet on unohdettu? Onko syynä  ilmiselvä jääviys, koska MDI:n saamat toimeksiannot ovat lähes poikkeuksetta olleet Suomen suurimpien kaupunkien itsensä antamia? Missä ovat valtion, maakuntien ja kuntien viranhaltijoiden tekemät  syvähenkiset aluekehityserittelyt? Missä ovat poliitikkojen näkemykset? Kuka suunnittelee Suomen kunta- ja aluerakennetta ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta? Miksi  aluehityksen periaatteita linjataan konsulttiyrityksissä? Miksi ajattelu on ulkoistettu yhden tempun taikureille?

Maaseudulla asumisen yhteisöllisyys ja luontosuhde tarjoavat uskottavan, kaupunkiasumista täydentävän vaihtoehdon. Maaseutu on nostettava kestävän elinvoimapolitiikan tasaveroiseksi osaksi, jotta esimerkiksi puurakentaminen, uusiutuvat energiamuodot ja lähiruoka oivalletaan maaseutua ja kaupunkeja yhdistäviksi kansallisen kilpailukyvyn tekijöiksi. Nykyisen keskittävän katsannon tilalle tarvitaan monipuolistuvan aluekehityksen näkymä, joka korostaa kaikkien paikallisyhteisöjen oikeutta kehittyä omista lähtökohdistaan. Tähän tärkeästi liittyvien hajautetun työn mahdollisuuksien oivaltaminen on meillä edelleen lähtökuopissaan.

Maapallomme ruokatuotanto on yhä vahvasti riippuvainen öljyn, kivihiilen ja maakaasun hyödyntämisestä sekä keinokastelusta. Tulevaisuuden voittajiin kuuluvat ne maat, jotka kykenevät kestävään bio- ja maataloustuotantoon, vahvaan maaseutu- ja kaupunkipolitiikkaan sekä niiden vaatimien teknologioiden luomiseen. Suomella on riittävästi resursseja tuon kaiken toteuttamiseen. Tällä hetkellä elämme velaksi tuleville sukupolville. Vielä on kuitenkin mahdollisuus tehdä tulevaisuustalletus: nostetaan maaseutu osaksi ratkaisua ja nähdään Suomi monipuolisten paikallisyheisöjen maana, jossa monimuotoiset maaseutuyhteisöt ja kaikenkokoiset kaupungit vahvistavat toisiaan.

Hannu Katajamäki, Aluetieteen emeritusprofessori

Pekka Myllymäki, Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja (kesk)

12.3.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *